Unelmasieppari

Joulun aikaan näin pyöreän kehän, aloin virkata valkeaa kehää piiloon harmaalla kalalangalla, pikkusiskoni ajatteli sen olevan tuhoon tuomittu ajatus ohuella langalla. Hetken hain tapaa kuinka virkata kehä helpoiten piiloon ja lopulta löytyi minulle sopiva tapa. Meni varmaan 8 tuntia joulun pyhiä virkata kehä piiloon en enää muista tarkkaan saman moiset 8 h taisi mennä kun virkkailin kehän sisusta. Pidin taukoa söin joulu ruokaa vatsan täyteen ja virkkaus jatkui.

Päästyäni loppuun kehän keskeen, totesin etten pitänyt umpinaisesta tuloksesta ja ajattelin että puran vähän.  Helmet löysivät luokseni jo viimekeväänä suomalaisesta kirjakaupasta ja lasiset kristallit on varmaan viety pienenä mummin kattokruunusta tai jostain keräilty. Rakkaat lapsuus ajan aarteet saivat viimein arvoisensa paikan, ikkunan eteen sijoitettuun unelmasieppariini.

Kehän helmiä pistin varmaan 6h eräänä yönä kun valvotti ja ala osan helmet laittelin minkä milloinkin samalla kun katsoin telkkaria eli niissä kesti  tuntimäärää en osaa arvioida, sanon vain että useampi tunti niissäkin vierähti kun solmut ja sommittelu vei aikaa. Alas valitsin höyhenet kun pikkusiskoni sanoi sen tarvitsevan niitä ja olin itse samaa mieltä.

Väri maailma johtaa rakkauteeni sinistä väriä kohtaan ja kesän vihreyteen. Kalalanka vain oli harmaata en miettinyt sitä ihmeemmin, halusin vain sen valkean kehän piiloon.
Pienet kellot pistin mukaan koska tykkään äänistä vaikkei ne siellä ääntä pidäkkään siepparissa.

Muovasin siepparin idean itselleni sopivaksi. Tuomaan minulle lapsuus ajan muistoja mieleeni, tulevia tavoitteita muistuttamaan. Tuomaan asuntooni värejä joita rakastan. Tuomaan hyvää onnea.

Sijoitin sen ikkunan eteen jotta ilmanvirta liikuttelee höyheniä ja saa sen liikkumaan. Alkuun kiinitykseen oli vain yksi naru johon olin lisännyt pienemmän kehän, jonka taiteilin verhotangon renkaasta ja silloin sieppari pyöri ihan ympäri.  Totesin että tahdon katsella tuotokseni oikeaa puolta josta helmet näkyvät paremmin ja mikä on virkkauksen oikeana puolena ollut.

 Päätin pistää nauhan  kiinni kahteen kohtaan jotta sieppari pysyy hallitusti paikoillaan oikeapuoli esillä ja lisäsin sinnekkin helmiä jotta koko lopputulos on yhtenäinen ja napasasin keskellä olleen langan irti, jolloin pikkuinen rengas jäi omilleen yläpuolelle.

Helmet olivat siis sininen ja vihreä lajitelma helmiä joissa oli 4 erikokoa ja 4 eriväriä vihreää ja sinistä omina rasioinaan. Isoimmat ja tummimman siniset helmet ovat itse asiassa päästetty irti rikkimeen jouluvalon koristeita kahden vuoden takaa.

Mustat höyhenet ihan alhaalla ovat luomassa painon tuntua ja ehkä  symboloimassa suruakin irtautua menneestä.
Siniset ovat olleet värimaailmani polkua, unia ja unelmia. Höyhenet elämän keveyttä, Lapsuus ajan "timantit" ovat tuomassa lujuutta, voimaa,  sateenkaaren pisaroita kattoon ja seinille auringon osuessa niihin oikeassa kulmassa.

Läpinäkyvyydellä on minulle merkitys, kaikkialle loistaa valo, elämää, jatkuvuutta. Elämäkin on läpinäkyvää, näkymätöntä
hiljaisuutta.

Unelma sieppari hiljaa heiluvine sulkineen tuottaa minulle iloa kiinittäen huomioni liikkeellään ikkunaan, jonka takana luonto on elossa ja alati muuttuvana kauniina, hieman hillittynä, välillä ihan rumanakin.

Tänään ulkona valaisee aurinko vaalea aavaa valkoista ulappaa, valkoisen metsän ympäröidessä vangittua vettä. Miljoonittain kimmeltäviä lumen timantteja kimmeltää, puiden oksilla, maassa, joka puolella.  Tänään on kaunis päivä!

Sellainen oli unelmasiepparini tarinan alku ties mitä se näkeekään tuolta paikaltaan, jossa se valvoo uniani ja päiviäni.